Byh’au (Bykhaw)
Byh’au (, Bychaŭ) eli Byhov on pienehkö kaupunki ja hallintoalueen keskus Valko-Venäjän Mahiljoun maakunnassa, Dneprin länsirannalla, Mahiljousta etelään Homelia (Gomel) kohti vievän junanradan varrella. Maanteitse Byh’aun pohjoispuolella sijaitsevaan Mahiljouhun on 46 kilometrin matka. Byh’aun kaupungin asukasluku oli vuoden 2009 väestönlaskennassa 17 031 ja koko maaseutuvaltaisen Byh’auskin hallintoalueen 35 148.
Satelliittikuvassa kaupungin länsireunalla näkyy (vanha) sotilaslentokenttä.
Valko-Venäjän kaakkoisosiin kuuluvana alueena Byh’aun piirin talouselämä ja maatalous ovat kärsineet merkittävästi vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimalakatastrofin vaikutuksista. Vuoden 1996 yhteenvetokartan mukaan kaukokulkeuman tuoman cesium-137:n aktiivisuus oli Byh’aun ympäristössä pääsääntöisesti yhä välillä 37–555 kBq/m², mistä syystä merkittävä osa piirin pinta-alasta kuului tuolloin säännöllisen radioaktiivisuusseurannan piiriin.
Kaupungissa oli aikoinaan vahva Dneprin liikennettä valvonut Byh’aun linnoitus, jonka rakentaminen alkoi 1590-luvulla. Liettuan suuriruhtinaskunnassa sijainnut, Puolan kuninkaan luvalla kohonnut kivilinnoitus korvasi aiemmin jokilinnoituksille tyypillisen puisen suojavarustuksen. Strategisen merkityksensä vuoksi mahtaviksi kohonnut linnoitus joutui Puolan ja Venäjän välisen sodan 1654–1667 aikana piiritykseen (1659), jossa linnoitus kärsi merkittäviä vaurioita. Kohta seuranneen Pohjan sodan aikana Pietari Suuren joukot pitivät linnaa tukikohtanaan vuosia ja pois lähtiessään räjäyttivät sen bastionit. Nykyään linnoituksen jäänteet ovat suurelta osin sään armoilla.
Satelliittikuvassa kaupungin länsireunalla näkyy (vanha) sotilaslentokenttä.
Valko-Venäjän kaakkoisosiin kuuluvana alueena Byh’aun piirin talouselämä ja maatalous ovat kärsineet merkittävästi vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimalakatastrofin vaikutuksista. Vuoden 1996 yhteenvetokartan mukaan kaukokulkeuman tuoman cesium-137:n aktiivisuus oli Byh’aun ympäristössä pääsääntöisesti yhä välillä 37–555 kBq/m², mistä syystä merkittävä osa piirin pinta-alasta kuului tuolloin säännöllisen radioaktiivisuusseurannan piiriin.
Kaupungissa oli aikoinaan vahva Dneprin liikennettä valvonut Byh’aun linnoitus, jonka rakentaminen alkoi 1590-luvulla. Liettuan suuriruhtinaskunnassa sijainnut, Puolan kuninkaan luvalla kohonnut kivilinnoitus korvasi aiemmin jokilinnoituksille tyypillisen puisen suojavarustuksen. Strategisen merkityksensä vuoksi mahtaviksi kohonnut linnoitus joutui Puolan ja Venäjän välisen sodan 1654–1667 aikana piiritykseen (1659), jossa linnoitus kärsi merkittäviä vaurioita. Kohta seuranneen Pohjan sodan aikana Pietari Suuren joukot pitivät linnaa tukikohtanaan vuosia ja pois lähtiessään räjäyttivät sen bastionit. Nykyään linnoituksen jäänteet ovat suurelta osin sään armoilla.
Kartta - Byh’au (Bykhaw)
Kartta
Maa (alue) - Valko-Venäjä
Valko-Venäjän lippu |
Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Talouselämä on ollut Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoista; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
BYN | Valko-Venäjän rupla (Belarusian ruble) | Br | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
BE | Valkovenäjän kieli (Belarusian language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |